{"id":8,"date":"2021-05-30T17:09:31","date_gmt":"2021-05-30T17:09:31","guid":{"rendered":"http:\/\/www.henrikruso.fi\/?p=8"},"modified":"2021-12-02T04:29:04","modified_gmt":"2021-12-02T04:29:04","slug":"vaalikonekysymys-tapaus-malmi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.henrikruso.fi\/index.php\/2021\/05\/30\/vaalikonekysymys-tapaus-malmi\/","title":{"rendered":"Vaalikonekysymys: tapaus Malmi"},"content":{"rendered":"

Malmin lentokent\u00e4n kiitotiet suljettiin maaliskuussa 2021. Silti kent\u00e4n kohtalo on mielest\u00e4ni t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kaupunkikehitt\u00e4misen \u2013 ja samalla nyt k\u00e4yt\u00e4vien vaalien \u2013 keskeisin kysymys Helsingiss\u00e4. Miksi?<\/p>\n

Helsinki on viime vuosikymmenell\u00e4 kasvanut keskim\u00e4\u00e4rin 7000 asukkaalla vuosittain. Asuntoja tarvitaan. Kiist\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4.<\/p>\n

Helsingin asuntotuotanto on my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4 kansantaloudellinen kysymys. Tarjontaa ei riit\u00e4 kysynt\u00e4\u00e4n ja hinnat nousevat n\u00e4in nopeammin kuin muualla Suomessa. Helsingin seutu tuottaa yli kolmanneksen maan BKT:sta. Suomi n\u00e4in ollen nousee ja kaatuu Helsingin my\u00f6t\u00e4 ja sen valtuusto on maan t\u00e4rkeimpi\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoelimi\u00e4. Koko maan etu on, ett\u00e4 ihmisill\u00e4 on varaa muuhunkin kuin asumiseen.<\/p>\n

Siksi Malmillekin halutaan kent\u00e4n paikalle rakentaa asuntoja. Ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4. Eih\u00e4n rakentamista voi vastustaa.<\/p>\n

Paitsi ett\u00e4 voi.<\/p>\n

Kent\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6arvo<\/strong> on kiistaton. Siell\u00e4 on toiminut lukuisia ilmailualan yrityksi\u00e4 ja kerhoja. Valtaosa Suomen lent\u00e4jist\u00e4 on koulutettu siell\u00e4. Luettelo toimijoista on pitk\u00e4 ja heid\u00e4n my\u00f6t\u00e4 Malmi on loppumetreilleen asti ollut maan toiseksi vilkkain lentokentt\u00e4. Kent\u00e4n korvaaminen kokonaisuutena ei ole helppoa.<\/p>\n

Kest\u00e4v\u00e4\u00e4n ajatteluun sopii huonosti jo rakennetun ja k\u00e4ytt\u00f6kelpoisen tuho, paremmin alueen hy\u00f6dynt\u00e4minen ja kehitt\u00e4minen. Ilmailu on toimialanakin murroksessa ja l\u00e4hitulevaisuuden tarvetta ei viel\u00e4 voi ennakoida.<\/p>\n

Sama p\u00e4tee alueen tunnustettuihin luontoarvoihin<\/strong>. Luontokato on aikamme vakavimpia ongelmia, jota ei voi en\u00e4\u00e4 olankohautuksella sivuuttaa. Suomen luonnonsuojeluliitto on aivan oikein kiinnitt\u00e4nyt kentt\u00e4\u00e4n huomionsa.<\/p>\n

Ja lopuksi, mutta ei v\u00e4h\u00e4isimp\u00e4n\u00e4, kentt\u00e4 on el\u00e4v\u00e4\u00e4 kulttuurihistoriaa<\/strong>, jonka s\u00e4ilytt\u00e4misen puolesta ovat vedonneet sek\u00e4 kotimaiset ett\u00e4 ulkomaiset kulttuuritoimijat. Malmin s\u00e4ilytt\u00e4misell\u00e4 on koko kansakuntaa, mutta my\u00f6s ihmiskuntaa koskeva merkityksens\u00e4.<\/p>\n

Kentt\u00e4 on kansallinen monumentti<\/strong>: nuori kansakunta, 30-luvun modernismi, sotavuodet, olympialaiset kisapaikkoineen ja kisakylineen, ensimm\u00e4iset l\u00e4hi\u00f6t, uusi nousu, Olympiaterminaali ja Malmi, avautuminen maailmalle, optimismi. Kentt\u00e4 on j\u00e4lki meid\u00e4n lyhyehk\u00f6st\u00e4 tarinastamme \u2013 kerrostuma, osa Stadin kokonaisuutta. El\u00e4v\u00e4 ja siksi erityisen arvokas, jo tuhotun Heimolan talon veroinen. En korvaisi Suomenlinnaakaan asunnoilla.<\/p>\n

Viel\u00e4 kovempi juttu on kent\u00e4n arvo kansainv\u00e4lisen\u00e4 monumenttina<\/strong>: ihminen nousi siiville vasta v\u00e4h\u00e4n aikaa sitten ja Malmi on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 alusta asti ollut mukana ja alkuper\u00e4isess\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olleena harvinainen: oikein kehystettyn\u00e4 ja ilmailumuseolla t\u00e4ydennettyn\u00e4 Malmi olisi varmasti kiinnostavampi kuin bussilasteittain turisteja houkutteleva Sibelius-\u201dmonumentti\u201d \u2013 ei ehk\u00e4 syntym\u00e4kaupunkini Eiffel, mutta jotain vastaavaa siin\u00e4 on.<\/p>\n

N\u00e4ist\u00e4 syist\u00e4 Malmi halutaan s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4. Ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4. Pit\u00e4nee kai sitten valita: asunnot vai lentotoiminta, luonto ja kulttuurihistoria?<\/p>\n

Paitsi ett\u00e4 ei tarvitse.<\/p>\n

V\u00e4it\u00e4n, ett\u00e4:<\/p>\n

    \n
  1. Puhe \u201dtonttipulasta\u201d<\/em> Suomen kaltaisessa eritt\u00e4in harvaan asutussa maassa on absurdia.<\/strong> Eik\u00e4 se asuminen erityisen tiivist\u00e4 ole p\u00e4\u00e4kaupunkiseudullakaan, joka on yksi talousalue ja yksi kokonaisuus, jota tulisi sellaisena my\u00f6s kehitt\u00e4\u00e4. Kykenem\u00e4tt\u00f6myys siihen ei riit\u00e4 perusteeksi tuhota vaalittavaa. Vastoin v\u00e4itteit\u00e4, se ei ole j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 politiikkaa, vaan kykenem\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4, impotenssia. P\u00e4\u00e4kaupunkiseudun kaavoitusyhteisty\u00f6n tulisi olla saumatonta ja tiiviiseen kaupunkirakenteeseen pyrkiv\u00e4\u00e4.<\/strong><\/li>\n
  2. Helsinki on tehottomasti rakennettu. <\/strong>Kallio ja Punavuori t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t jotenkin kaupungin kriteerit. ensimm\u00e4isess\u00e4 asukastiheys on 18500\/km2 ja j\u00e4lkimm\u00e4isess\u00e4 20500\/km2. Munkkivuori asetti aikoinaan jonkinlaisen mittatikun l\u00e4hi\u00f6rakentamiselle ja kuvannee siis paremmin Helsingin rakentamista, v\u00e4est\u00f6tiheys alle 4500\/km2. Samalla Munkkivuoren malli on yksi vastaus siihen, miksi Helsingiss\u00e4 asuminen maksaa. Siksi mm bulevardisoinnit ovat erinomaisen t\u00e4rkeit\u00e4 hankkeita, joita tulee m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti edist\u00e4\u00e4. Siksi on my\u00f6s kiitett\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 uusissa alueissa, kuten J\u00e4tk\u00e4saaressa, asukastiheys on l\u00e4hell\u00e4 ensinmainittuja. Menisin kuitenkin pidemm\u00e4lle ja rakentaisin Helsinkiin yhden kerroksen lis\u00e4\u00e4<\/strong>; vintit ovat nyt l\u00e4hinn\u00e4 kallista varastotilaa, l\u00e4hi\u00f6iss\u00e4 yht\u00e4 lis\u00e4kerrosta ei kukaan edes huomaisi. Lis\u00e4rakentaminen olisi taloyhti\u00f6iden intressiss\u00e4, jota voitaisiin tukea sek\u00e4 kaavassa ett\u00e4 rahoitustukina. Kaikki voittavat, eik\u00e4 kaupunkikuva olennaisesti edes muuttuisi. Potentiaali on valtava.<\/li>\n
  3. Helsingin asuminen on yksipuolista.<\/strong> On kerrostalot ja m\u00e4\u00e4r\u00e4tyt m\u00e4\u00e4r\u00e4t eri huoneistotyyppej\u00e4. Erikseen p\u00e4\u00e4lle omakoti- ja rivitaloasuminen. Porvarillista. Standardia. Ei erityisen villi\u00e4. Monimuotoisuus antaisi tilaa erikoisuuksille. Sis\u00e4pihoille mahtuisi minitaloja kaupunkiin, jossa yksinasuminen on tyypillist\u00e4. Merellisen Helsingin potentiaali on puolestaan t\u00e4ysin hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4tt\u00e4; laiva-asuminen tulisi mahdollistaa ensitilassa. Ja jo kantakaupunki on t\u00e4ynn\u00e4 risukkoja, joihin sopisi \u201dtownhouseja<\/em>\u201d muuttamatta kaupungin luonnetta olennaisesti. Yksitt\u00e4isin\u00e4 puroina n\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t asuntopulaa ratkaise, mutta kokonaisuus on jo merkitt\u00e4v\u00e4. Asumismuotojen monipuolisuutta tulisi siis edist\u00e4\u00e4.<\/strong><\/li>\n<\/ol>\n

    Varmasti muitakin ideoita l\u00f6ytyy, mutta jo t\u00e4m\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 osoittamaan Malmin kent\u00e4n tuhon olevan ennenaikaista. Olen kuullut kaksi vastav\u00e4itett\u00e4.<\/p>\n

      \n
    1. \u201dYritetty on, kaikki kivet on k\u00e4\u00e4nnetty, mutta aina on jotain esteit\u00e4, liito-oravat, vaikeaa on, nimbyily ja Malmi on viimeinen helppo iso rakennuskohde<\/em>.\u201d Vastaan, etten ole kiinnostunut helppoheikeist\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6in\u00e4. Arvostan enemm\u00e4n sek\u00e4-ett\u00e4 -ajattelua joko-tain sijaan ja t\u00e4ss\u00e4 ratkaistava kysymys on, kuinka Helsinki voi sek\u00e4 <\/em>vastata asuntotarpeeseen ja kasvaa ett\u00e4 <\/em>vaalia arvokasta perint\u00f6\u00e4\u00e4n, kehitty\u00e4 siis kerroksellisesti, ei tuhon kautta. Kysymys ei tietenk\u00e4\u00e4n ole helppo, mutta ei nyt valittu linjakaan ole v\u00e4itetysti \u201dv\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n<\/em>\u201d.<\/li>\n
    2. \u201dMalmin asuntorakentamisen rahallinen arvo on huikea ja lentokent\u00e4n s\u00e4ilytt\u00e4minen olisi siis vastaava tuki vain muutamille hassuille lent\u00e4jille.<\/em>\u201d Vastaan, ettei t\u00e4lle tielle pid\u00e4 menn\u00e4 ollenkaan. En omista lentokonetta, en harrasta golfia Talissa, enk\u00e4 samoile keskuspuistossa, enk\u00e4 nakuile Seuriksessa, kaakin sel\u00e4ss\u00e4 Ruskeasuolla ovat ihan muut, siirtolapuutarham\u00f6kki\u00e4 en omista enk\u00e4 tule omistamaan, suurkirkossa en k\u00e4y kuten ei suurin osa muistakaan. K\u00e4pyl\u00e4n paratiisista ja vastaavista en ole osallinen. Monet n\u00e4ist\u00e4 ovat eritt\u00e4in harvojen huveja. Kaikissa p\u00e4tisi jossain suhteessa sama kuin Malmin kohdalla. Hietaniemess\u00e4kin on vain kuolleita.Kerrosneli\u00f6t vastaan kaupungin omaleimaiset karakt\u00e4\u00e4rikohteet on v\u00e4\u00e4r\u00e4 dikotomia<\/strong>; j\u00e4lkimm\u00e4iset n\u00e4kyy edellisten arvossa, ihmisten halussa asua kaupungissa. Lopulta jokainen on omassa harvinaisessa lokerossaan, mutta kokonaisuus on monimuotoinen \u2013 arvo kaupungissa siin\u00e4 miss\u00e4 luonnossakin.<\/li>\n<\/ol>\n

      Vastaan viimein alun kysymykseen. Malmin tapaus on nyt pidett\u00e4vien vaalien keskeisin kysymys siksi, ett\u00e4 suhtautuminen siihen kertoo siit\u00e4, kuinka ehdokkaat suhtautuvat Helsingin rakentamiseen ja kehitt\u00e4miseen jatkossa.<\/strong><\/p>\n

      60-luvun pahamaineinen Smith-Polvinen<\/a> \u2013suunnitelma edusti ajattelua, jossa autojen merkitys ylikorostui. Kerrosneli\u00f6ajattelu tuhosi sen rinnalla enemm\u00e4n kaupunkia kuin vihollisen pommit sotavuosina. J\u00e4lki on karmeaa, eik\u00e4 vanhoja valokuvia oikein sied\u00e4 katsoa. My\u00f6s \u201dTurun taudin<\/em>\u201d seurauksen voi itse kukin k\u00e4yd\u00e4 todistamassa.<\/p>\n

      Malmin yksioikoinen lanaaminen edustaa kaupunki-asumiskoneena-ajattelua. Malmi nyt, Tali, siirtolapuutarhat, Seurasaari, Keskuspuisto ja kaikki muut karakt\u00e4\u00e4rikohteet seuraavaksi. Tiivist\u00e4minen ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n v\u00e4\u00e4rin uusien alueiden rakentamisena, ei olemassaolevan rakenteen tehokkaampana hy\u00f6dynt\u00e4misen\u00e4. Oikein ymm\u00e4rrettyn\u00e4 tiivist\u00e4minen tarkoittaa s\u00e4ilytt\u00e4mist\u00e4, kerroksellisuutta ja monileimaisuutta<\/strong>.<\/p>\n

      Minimikompromissi on, ett\u00e4 Malmin arvo ja menetyksen hinta tunnustetaan ja ett\u00e4 jatkossa sitoudutaan pyrkimykseen v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 vastaavaa tapaus tapaukselta etenev\u00e4\u00e4 tuhoa. Parempi kompromissi olisi j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 kansainv\u00e4linen kunnianhimoinen suunnittelukilpailu, jonka tulosta verrattaisiin jo olemassaolevaan ja p\u00e4\u00e4tett\u00e4isiin asiasta vasta sitten. Tarvitaan n\u00e4kemyst\u00e4, ei lego-arkkitehtuuria, muuten alue menetet\u00e4\u00e4n liian halvalla. Mene ja tied\u00e4, ehdotusten joukossa saattaisi olla jopa asumista ja lent\u00e4misen jollain kiinnostavalla tavalla yhdist\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n

      Malmi ja Helsinki yksinkertaisesti ansaitsevat enemm\u00e4n siin\u00e4kin tapauksessa, ett\u00e4 toistaiseksi voimassaolevan linjan kohtaloa ei voitaisikaan v\u00e4ltt\u00e4\u00e4. Mielest\u00e4ni voisimme. Helsinki kasvaa, rakennettava on. Tulisi osata kasvaa arvokasta vaalien.<\/strong> Se on n\u00e4hd\u00e4kseni n\u00e4iden vaalien t\u00e4rkein kysymys. Kaupunki ei ole vain asumiskone.<\/p>\n

      N\u00e4in ollen t\u00e4m\u00e4n vaalikoneen ainoa kysymys kuuluu ja on samalla oman \u00e4\u00e4nestysp\u00e4\u00e4t\u00f6kseni keskeinen tekij\u00e4: oletko yll\u00e4 olevan suhteen olennaisilta osin samaa mielt\u00e4, jokseenkin samaa mielt\u00e4, jokseenkin eri mielt\u00e4 vai t\u00e4ysin eri mielt\u00e4?<\/strong><\/p>\n

       <\/p>\n

       <\/p>\n

       <\/p>\n

       <\/p>\n

       <\/p>\n

       <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

      Malmin lentokent\u00e4n kiitotiet suljettiin maaliskuussa 2021. Silti kent\u00e4n kohtalo on mielest\u00e4ni t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kaupunkikehitt\u00e4misen \u2013 ja samalla nyt k\u00e4yt\u00e4vien vaalien \u2013 keskeisin kysymys Helsingiss\u00e4. Miksi? Helsinki on viime vuosikymmenell\u00e4 kasvanut keskim\u00e4\u00e4rin 7000 asukkaalla vuosittain. Asuntoja tarvitaan. Kiist\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Helsingin asuntotuotanto on my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4 kansantaloudellinen kysymys. Tarjontaa ei riit\u00e4 kysynt\u00e4\u00e4n ja hinnat nousevat n\u00e4in nopeammin kuin muualla […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"class_list":["post-8","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-helsinki"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.henrikruso.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.henrikruso.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.henrikruso.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.henrikruso.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.henrikruso.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8"}],"version-history":[{"count":16,"href":"https:\/\/www.henrikruso.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":94,"href":"https:\/\/www.henrikruso.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8\/revisions\/94"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.henrikruso.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.henrikruso.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.henrikruso.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}